PSD2016 – moderni nuotiopiiri kävi tulevaisuudessa

Public Sector Dayssa tieto vaihtoi omistajaa ja keskusteluja käytiin vilkkaasti esitysten lomassa, keskusteluryhmissä ja tauoillakin.

Päivän pyöräytti käyntiin digitalisti Ville Tolvanen, joka piti myös huolen siitä, että PSD:stä ei lähdetty kotiin ilman kunnon keskusteluja. Yleisö olikin kiitettävästi mukana kysymässä ja kyseenalaistamassa.

KuntaPron toimitusjohtaja Mika Kantola kävi avauspuheessaan läpi organisaatioiden haasteita, kuten muutosjohtamista ja sotea, ja tarjosi niihin myös ratkaisuja kertomalla KuntaPron uusista toiminnanohjausta helpottavista palveluista.
– Olemme siirtymässä hallinnonohjauksesta toiminnanohjaukseen. Iso pihvi tuottavuusloikassa ei ole hallinnossa, vaan normaalissa arjessa, hän korosti.
Hän toivoi, että tekeminen saataisiin läpinäkyväksi.
– Mitä emme näe, sitä emme voi tietää. Mitä emme tiedä, sitä emme voi johtaa, hän summasi ajatuksen tiedolla johtamisesta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula toi tilaisuuteen videotervehdyksensä, jossa hän muun muassa totesi:
– Digitalisaatio on hallituksen poikkileikkaava teema. Digitaalisuus on iso mahdollisuus ja samalla on vasta raapaistu pintaa. Vain mielikuvitus on rajana matkalle, jonne olemme menossa. Tietoa pitää pystyä mittaamaan ja hyödyntämään. Tieto on myös väline palveluiden tarpeen arvioimiseen. Toivon, että teitä odottaa päivän aikana kurkistus maailmaan, jossa digitalisaation avulla suomalaiset elävät pidempään ja terveempinä.

Sosiaali- ja terveysministeriön kehityspäällikkö Maritta Korhosella oli tuomisinaan painava sotepaketti.
– Olemmeko muutoksen uhreja, vai onnistummeko siinä? Muutokseen tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja halua uudistua.
Ict-palveluiden tuottamisessa tavoitteena on maakuntien tietohallinnon organisoituminen niin, että ne voivat ottaa vastuun palveluiden järjestämisestä sote-uudistuksen aikataulussa ja vahvassa valtion ohjauksessa.
– On selvää, että palvelut keskitetään, mutta miten – se on nyt selvitettävänä.
Korhonen myös toivoi, että digitaalisuutta ja työpaikkoja ei asetettaisi vastakkain.
– Digitalisaatio ei ole itseisarvo, vaan toiminnan muutoksen väline. Digitalisaatiolla luodaan uusia työpaikkoja ja turvataan niitä, mutta ne tulevat muuttumaan, hän korosti.

Tulevaisuudentutkija Mika Aaltosen mukaan Suomi on digitalisaatiossa jäljessä monia muita maita.
– Muissa maissa ei enää puhuta digitalisaatiosta, vaan tehdään. Se on itsestäänselvyys.
Hän kehotti miettimään, selviääkö Suomi nykyisellä ajattelulla ja tekemisellä seuraavat 25 vuotta, kun talouden pohja perustuu samaan toimintaan kuin sata vuotta sitten.
– Sellaista rakennetta ei ole olemassa, missä ihminen voi olla 30 vuotta eläkkeellä, hän sanoi ja viittasi ihmisten eliniän nousuun.
– Velka, jolla ylläpidetään rakennetta, joka ei kehity, on moraalitonta. Rakennetta ja toimintatapoja on muutettava.
– Mikrotason organisoituminen kertoo muutoksesta, joka on maailmassa tapahtumassa. Se heijastuu makrotasoon. Arvot realisoituvat, eikä mietitä pelkästään esimerkiksi bkt:ta.

Työryhmissä alustettiin päivän aiheita ja käytiin sen jälkeen keskustelua. Ville Tolvasen ryhmässä mietittiin, miksi digitalisaatioon pitäisi hypätä heti eikä kohta.
Tolvasen mukaan tekemisen myötä syntyy lopulta myös syvä ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi.
– Ymmärrys syntyy polskimalla altaassa. Emme voi tietää, miten digitalisaatio toimii, jos ei sitä tee.
Kaiken lisäksi muutos on nyt nopeampaa kuin koskaan.
– Tulevaisuus nopeutuu nopeutumistaan, koska laitteet kiihdyttävät sitä, Tolvanen totesi.
Digitalisaatiosta pitäisi myös puhua. Vain harvalla yleisön joukossa oli jonkinlainen foorumi tätä varten.
– Puhe on muutosta edeltävä teko. Tarvitaan juuri tällaisia moderneja nuotiopiirejä kuin tänään täällä.

Hämeenlinnan kaupungin eläkkeelle siirtynyt henkilöstöpäällikkö Raija Hätinen johdatti keskusteluryhmänsä tehokkaaseen työhyvinvointiin ja henkilöstökulujen hallintaan.
– Meiltä puuttuu puuttumisen kulttuuri työpaikoilta, hän totesi.

Microsoftin Tia Ainola ja Sulava Oy:n Mika Okkola toimivat moderaattoreina johtamisen haasteita puineessa keskusteluryhmässä. Ryhmässä muun muassa todettiin, että valmiuden käsite digitaalisissa ratkaisuissa ei toimi.
– Valmis vanhenee vauhdilla. Asioita on tehtävä vähän kerrallaan valmiiksi, Okkola sanoi.

Ville Tolvasen kokoon kuromassa yhteenvedossa pohdittiin mm. onnistuneiden digitaalisten palveluiden yhteistä tekijää ja sitä, miten ihmiset saadaan mukaan muutokseen.
– Yhteinen tekijä on asiakaskokemus. Käyttäjäystävällisessä palvelussa käyttäjä saa vallan, Tolvanen sanoi.
Uusien digitaalisten palveluiden kehitysvaihe on hankala, mutta lopulta kukaan ei enää muista vanhaa. Tolvanen mainitsi esimerkkinä matkatoimistot, joita tuskin kaipaa enää kukaan.
– Some on vähän huono sana suomalaiselle, kun hän ei ole sosiaalinen, eikä tarvitse mediaa. Puhunkin mieluummin ihmisten internetistä. Jos siellä on paavi ja Bill Gates, niin miten suomalainen johtaja voi olla niin viisas, ettei hänen tarvitse olla somessa, Tolvanen lohkaisi.