Sote-uudistuksen tiukka aikataulu on haaste ict-tukipalveluille

 

Sote- ja itsehallintoalueiden uudistus tuo tullessaan isoja kysymyksiä ict-tukipalveluiden järjestämiseksi alueilla. – Pelkästään maakuntien henkilöstön uudelleen organisoituminen on työmäärältään valtava, korostaa KuntaPron toimitusjohtaja Mika Kantola.

Jos ict-tukipalveluiden järjestämistä tarkastelee yksittäisen maakunnan kannalta, on helppo havaita kuinka suuri työ on pelkästään henkilöstön tietojen siirtäminen samaan järjestelmään. Esimerkiksi Satakunnassa uusi organisaatio tarkoittaisi 9 000 henkilön työpaikkaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa tuonut vastikään esiin vaihtoehdon, jossa ict-tukipalvelut järjestettäisiin niin sanotusti yhdeltä valtion luukulta. Valtiovarainministeriö ohjaa tietohallintoa valtion- ja kunnallishallinnossa, tukenaan laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta. KuntaPron toimitusjohtaja Mika Kantola näkee yhden palvelukeskuksen perustamisessa haasteita.

– Muutoksessa olisi nyt hyvät mahdollisuudet säästöjen tavoittelemiseen. Olisi tärkeää, että tulevat maakunnalliset organisaatiot löytäisivät kilpailutuksen kautta parhaat mahdolliset kumppanit tukipalveluiden tuottamiseen. Näin alueet voivat keskittyä ydintehtäviensä tuottamiseen, Kantola näkee.
– Asiaa tulee tarkastella yksittäisen maakunnan kannalta, sillä pelkästään henkilöstön siirtäminen maakunnalliseen organisaatioon on valtava työ. Esimerkiksi Satakunnassa on yhteensä 18 kuntaa, kaksi perusterveydenterveydenhuollon kuntayhtymää ja lisäksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymä, mikä tarkoittaisi noin 9 000 henkilön organisaatiota, Kantola laskee.

 

Siiloajattelusta eteenpäin

Suunnitelman mukaan vuoden 2019 alusta lähes 300 000 henkilöä siirtyisi uusiin maakunnallisiin organisaatioihin töihin. Henkilöiden siirtäminen yhteen järjestelmään on työmäärältään sitä luokkaa, että se ei Kantolan mukaan voi onnistua annetussa aikataulussa yhden palvelukeskuksen toimesta ja kerralla.
– Pidemmällä aikavälillä kyllä voi syntyä yhtenäinen tietojärjestelmä, jolla palvelut voitaisiin tuottaa, hän sanoo.

Kantola toivoo laajempaa näkemystä ict-tukipalveluiden vaikuttavuuteen. Ict-tukipalvelut eivät tänä päivänä tarkoita vain teknisiä toimenpiteitä, vaan ne voivat olla parhaimmillaan osa prosessien ja toiminnan tehokasta johtamista. Merkittävät kustannussäästöt syntyvät toiminnan tehostamisesta, eivät hallinnollisista muutoksista.

– Olisi hyvä, jos ei tyydyttäisi vain siilomaiseen ajatteluun, jossa pelkästään hallinnon ohjausta tiivistämällä päästään tuloksiin. Hallinnon osuus minkä tahansa yksikön kustannuksista on vain prosentteja. Tulevaisuudessa olisi päästävä kiinni prosessien ja toiminnan johtamiseen ja sitä tukevaan teknologiaan, jolla säästöt ovat aivan eri luokkaa kuin mistä nyt puhutaan, hän korostaa.

Virallisia päätöksiä tai ehdotuksia tukipalveluiden valtakunnallisesta keskittämisestä ei ole tehty. Palveluiden keskittäminen vaatisi lakimuutoksen.