Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien tukipalveluihin – miten verorahoitus muuttuu ja mitä palveluja on järkevä tuottaa itse?

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela arvioivat soten aluemallin rahoitusvaikutuksia laskemissa, jotka on tehty Microsoft Oy:n, KuntaPro Oy:n ja Mepco Oy:n järjestämää vuoden 2015 Public Sector Day-tapahtumaa varten. Laesterä on tapahtuman Keynote-puhuja. Laskelmien oletuksena on julkisuudessa esitetty malli, jossa perusturvaan liittyvät menot ja tulot (valtionosuudet ja niihin liittyvät verotulon tasaukset) siirrettäisiin kunnilta jollekin alueelliselle organisaatiolle. Järjestely edellyttäisi sitä, että alueelle on annettava oma verotusoikeus, mutta perustuslain vuoksi myös omat vaalit. Perustuslakivaliokunta kaatoi hallituksen sote-esityksen viittaamalla muun muassa siihen, että rahoitus olisi kohdistunut epätarkoituksenmukaisesti kuntiin: paineet kuntien välisiin veroprosenttien kasvueroihin olisivat olleet liian suuret.

Laesterän ja Hanhelan tekemien laskelmien mukaan aluemallissakin  veroerot olisivat suuria. Etelä-Karjalassa yksittäisten kuntien  tulovero vaihtelisi paljon ollen alhaisimmillaan 6,04 prosenttia ja ylimmillään 10,98 prosenttia. Tähän päälle tulisi aluevero, joka olisi Etelä-Karjalassa 11,23 prosenttia. Näin alueen kuntalaisen yhteenlaskettu kunnan ja alueen tuloverosentti olisi enimmillään 22,21 prosenttia ja alimmillaan 17,27 prosenttia. Lapissa kuntakohtaiset erot voisivat olla tätä huomattavasti suurempiakin.

Laesterä sanoo, että yksittäisten kuntien tuloveroprosentit laskisivat, mutta kun kuntalaiselle lasketaan päälle alueen tuloveroprosentti, maakunnan eri kuntien kuntalaisten verorasitus muuttuu. Näyttää itse asiassa siltä, että suurin veroja korottava muutos kohdistuu samojen kuntien kuntalaisiin, mihin ne osuivat sote-esityksen kapitaatio-pohjaisissa laskelmissa.” Kaatuneessa sote-esityksessä muutosta kompensoitiin leikkureilla, aluemallissa leikkurin paikka on vaikeampi säädettävä. ”Aluemalli vaatisikin tuekseen muutoksia valtionosuusuudistuksen ja ehdottomasti yksikanavaisen rahoitusmallin”, Laesterä sanoo.

Laesterä ja Hanhelan laskelmissa kuntien nykyisistä tehtävistä alueille siirtyisi keskimäärin noin 64 prosenttia. Uudellamaalla siirtyvä valtionosuus kattaisi sote-menoista vain 24 prosenttia ja Kainuussa 57 prosenttia.

Hyvin alustavien laskelmien perusteella näyttäisi siltä, että keskimääräisesti kuntien veroprosentti laskisi eniten Satakunnan kunnissa, 12,61 prosenttia. Vähiten veroprosentti laskisi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa pudotusta kertyisi keskimäärin 9,89 prosenttia. Satakunnassa verorasitus olisi alueveron kera yhteensä 19,99 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 21,43 prosenttia. Kuntien keskimääräiset tuloveroprosentit ja alueen tuloveroprosentit yhteenlaskettuna eniten veroa maksettaisiin Kymenlaaksossa, 22,02 prosenttia ja vähiten Uudellamaalla 19,41 prosenttia.

Eniten ”kokonaisveroprosentti” kasvaisi Kymenlaaksossa ja laskisi vahvimmin Etelä-Pohjanmaalla. Näyttää siltä, että aina kun isoja palvelukokonaisuuksia ollaan siirtämässä isommille alueille, kuntalaisille tulee väkisinkin nykytilanteeseen nähden suuria veroastemuutoksia. Haudatussa vahvan peruskunnan mallissa erot eivät olisi olleet niin suuria, mutta vahvat peruskunnat olisivat edellyttäneet kunnille ja puolueille riittävässä laajuudessa mahdottomiksi osoittautuneita kuntaliitoksia.

Järjestelystä seuraisi, että kuntien tulisi harkita, mitä ne tekisivät jäljelle jääneille palveluilleen – sekä aidoille palveluille että tukipalveluille. Järkevää todennäköisesti olisi sekä kunnille että alueille se, että varsinkin tukipalvelut keskittyisivät jopa ulkoistetuiksi organisaatioikseen, jotka hoitaisivat työnsä yhteisillä tietojärjestelmillä. Myös muut tukipalvelut olisi todennäköisesti järkevä keskittää ja useassa tapauksessa ulkoistaa. Myös kuntien hoitamia palveluita voisi olla järkevä vapaaehtoisestikin alueellistaa, näin varsinaisista palvelurakenteista saataisiin tuottavuutta kasvatettua ja jäljelle jäävät kunnat voisivat toimia itsenäisesti ja vaalia alueen demokratiaa.

Klikkaa tästä lukeaksesi esityksen