Onnistuneen ja menestyneen kunnan tunnusmerkit

 

Kysymys siitä, millainen on onnistuva tai menestyvä kunta, nousi mieleeni, kun istuimme Kulttuuritalon katsomon ylärivillä Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän kanssa ja kuuntelimme ruotsalaista tutkija Josefina Syssneriä. Menossa oli Valtiovarainministeriön ”Välähdyksiä tulevaisuuden kunnasta” -tilaisuus. Josefina Syssner on tutkinut taantuvia kuntia – siis kuntia, joissa väki vähenee ja kuntatalous ei kasva.

Tunnetun muuttoliikkeen asiantuntijan Timo Aron mukaan Suomen 311 kunnasta 61 on sellaisia, joissa nettoasukasmäärä kasvaa syntyvyyden ansiosta ja 61 on sellaisia, joihin muuttaa enemmän väkeä kuin kunnasta muuttaa pois. Oma arvioni on, että luonnostaan kasvavia on vähemmän kuin kolmannes kunnista.

Missä ja miten kunta, jossa väki vähenee ja talouskin laskee alamäkeä, voi onnistua tai menestyä? Riittääkö kasvaville kunnille pelkkä kasvu menestymiseen tai onnistumiseen?

 

Elinvoima

Yksi viime vuosien muotisanoista on elinvoima ja elinvoimakunta. Mitä on elinvoima? Onko se sitä, että kunnissa on menestyvää yritystoimintaa? Onko eri puolilla Suomea haasteena oleva työvoimapula merkki elinvoimasta? Vai onko elinvoima kuntalaisten aktiivista toimintaa, tapahtumia ja itse tehtyjä juttuja?

Elinvoima voi käsittää monenlaisia asioita. Kyse on pohjimmiltaan ilmapiiristä. Onko ihmisillä henkistä tilaa elää ja toteuttaa omia juttujaan? Ne omat jutut voivat olla kulttuuria, urheilua, yritystoimintaa tai jotakin ihan muuta, esimerkiksi päästötöntä elämäntapaa tai omavaraistaloutta.

 

Osallistuminen

Toinen viime vuosien lähes loppuun kaluttu käsite on osallisuus ja osallistaminen. Osallistamista, tai paremminkin osallistumista, on tarjolla kunnissa ja kaupungeissa vaihtelevasti. Pienissä kunnissa osallistuminen voi toteutua vaikkapa entisen Esson baarissa tai ihmisten luontaisissa kohtaamisissa. Isommissa kaupungeissa asukkaita osallistetaan tapahtumien tai digikanavien kautta.

Osallistuminen on erinomainen keino luoda kunnan tai kaupungin pitovoimaa. Esimerkiksi Porin kaupungin brändin uudistamiseen liittyi verkko-osallistuminen, pop up -mainostoimisto ja muu ihmisten osallistuminen brändin rakentamiseen. Kaupunkilaiset ja muut Porissa piipahtaneet suunnittelivat sisältöjä ja ulkoasuja sekä kommentoivat aikaansaannoksia. Monen katsantokanta Poriin muuttui ja Pori sai uusia merkityksiä ihmisten sydämissä.

 

Palvelu

Aikaamme kuuluu se, että perinteiset tuotteet muuttuvat palveluiksi. Lisäksi käytämme isoa määrää palveluita kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Kunnallisesta palvelusta vain osa on ajasta ja paikasta riippumatta kuntalaisten ja asiakkaiden käytössä.

Toinen palvelun ulottuvuus on palvelun henkilökohtaisuus tai osuvuus. Perinteisesti on nähty oikeudenmukaiseksi, että kaupungin tai kunnan tehtävä on tuottaa samanlaisia palveluita kaikille. Lisäksi palvelut ovat olleet lainsäädännöstä tai kunnan omasta toiminnasta lähteviä – työntöohjattuja. Yritysmaailma pyrkii imuohjaukseen – tarjotaan asiakkaille sitä, mitä he tarvitsevat silloin kun he sitä tarvitsevat.  Uskaltaako kunta tai kaupunki oikeasti ottaa asiakkaan tai asukkaan keskiöön ja lähteä luomaan imuohjattua palvelua?

 

Onnistuminen ja menestyminen

Elinvoiman rakentaminen, oikean osallistumisen käyttöönottaminen ja palvelun rakentaminen imuohjattuun suuntaan vaatii katselukulman vaihtamista. Perinteisesti onnistuminen on arvioitu tuloksista ja tuloksia on pitänyt saada aikaan nopeasti. Tämä on usein johtanut vinoutuneisiin mittareihin ja siihen, että tarjottu palvelu tuottaa tuloksia, mutta ei enää vastaa ajan vaatimuksia. Onnistumisen näkökulma on sitä, että katsomme asioita kehittämisen ikkunan ja menetelmien kautta; miten voimme tehdä asioita fiksummin ja paremmin asiakkaan tarpeeseen osuen. Miten voimme tuottaa ihmisille tässä ajassa asioita, jotka ihmiset kokevat merkityksellisiksi.

Pieni ja taantuva kunta voi olla paras henkilökohtaisessa palvelussa. Joku toinen kunta voi olla osallistumisen tai vapaaehtoisen toiminnan kautta paras yhteisöllisyydessä ja sen tuomassa pitovoimassa. Kolmas kunta voi löytää asiakkaita ymmärtämällä paremman tavan tuottaa palveluita tai oivaltaa, että kaikkea ei ole pakko tehdä itse ja yksin. Mahdollisuuksia on, kunhan uskaltaa avata uusia näkökulmia. Pelkkää talouden niukkuutta tuijottamalla saa talouden niukkuutta.

On kunta kasvava taikka taantuva, se voi onnistua ja olla paras. Parhaaksi tuleminen vaatii yhdessä oppimisen oivaltamista. On neljä keskeistä opittavaa asiaa: uudet näkökulmat, asukkaan tai asiakkaan asettaminen keskiöön, tekemisen (prosessien) tuominen kehittämisen tärkeimmäksi kohteeksi ja ihmisten kunnioittaminen aina ja kaikessa. Parhaat ovat näissä pitkällä, mutta kukaan ei ole vielä täysin valmis.

Me KuntaProssa (ja 1.5.2019 alkaen Sarastiassa) olemme koonneet muutoksen tueksi työkaluja mm. osallistumiseen, digipalveluun, viestintään, palvelunprosessien ohjaukseen ja tiedolla johtamiseen. Ne ovat yksi osa keinoista, joilla kunta tai kaupunki viedään onnistujien ja menestyjien joukkoon.

Kunta365-palvelumme mahdollistaa kuntalaisen ja kunnan vuorovaikutuksen sähköisin automaattisin prosessein missä vain, milloin vain. Kunta365 sisältää kuntalaisen kunnaltaan vaatimat toiminnot: vuorovaikutuksen kunnan kanssa, osallistumisen mahdollisuuden, kunnan toimintojen läpinäkyvyyden ja nopean tiedonkulun.

 

Järjestämme 14.3.2019 klo 10.00 webinaarin aiheella
”Kunta365:n käyttökohteet esimerkkien avulla”, voit ilmoittautua mukaan tästä. Lämpimästi tervetuloa!

 

Miten Kunta365 auttaa kuntalaisten osallistamisessa?